Hosea Ministry International

Uutiskirje 23.09.2015 UUTISKIRJE SYYSKUUSSA 2015

UUTISKIRJE SYYSKUUSSA 2015 Heippa jälleen, rakkaat ystävät! Rizalin koulun terveiset Kiitos teille taas kerran kaikista rukouksistanne slummityön puolesta! Uusin koulumme Manilan Rizalin alueella menestyy hyvin. Oppilaat on jaettu kolmeen ryhmään, jotta he mahtuisivat tiloihin ja jotta selviäisimme yhdellä opettajalla. Viimeinen, isompien, ryhmä tulee kouluun iltapäivällä. Jako pienempiin osastoihin tekee opetuksen myös tehokkaammaksi. Kaikki oppilaamme tulevat köyhimmältä slummialueelta, eikä heidän saamisensa kouluun ollut aivan yksinkertaista. Slummin asukkaat epäilivät aluksi meidän olevan terroristien kätyreitä, jotka kouluttaisivat lapsia omiin hämäriin tarkoitusperiinsä ja joille koulun pitäminen olisi vain peitetoimintaa. Tällainen pelko on aivan perusteltu maassa, jossa terrorismi on todellisuutta. He epäilivät, ettei kukaan tarjoa ilmaista koulua ilman jonkinlaista juonta ja taka-ajatuksia. He pelkäsivät myös, että myöhemmin heille lankeaisi isot koulumaksut ja että he joutuisivat velkavankeuteen. Suurin työ oli siis saada slummin asukkaat vakuuttuneiksi, että tarkoituksemme ovat hyvät eivätkä pahat ja että haluamme yksinkertaisesti heidän lastensa saavan mahdollisuuden koulunkäyntiin. Koulupihamme leikkipuisto Hosea koulun liukumaki Olen jo aikaisemmin kertonutkin Filippiinien koulusysteemistä, jossa pakollinen esikoulu ei ole käytännössä kaikille mahdollinen. Sen käyminen on kuitenkin valtion kouluun pääsemisen edellytys. Nykyisin valtio tarjoaa sentään lyhyen, muutaman viikon ”esikoulukurssin” jokaiselle, mutta sen aikana lapsi ei aina ehdi oppia vaadittuja asioita. Kouluun pääsy edellyttää tulevalta oppilaalta sisäänpääsytestin suorittamista hyväksytysti. Ensimmäiset aikuiset saatiin viimein vakuuttuneiksi vilpittömyydestämme, ja koulu käynnistyi. Vanhemmat ovat nyt nähneet, että tarkoitimme todella, mitä sanoimme. Koulusta on tullut suosittu, ja mikä merkittävää, lasten vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulutyöhön kaikissa pienissäkin tehtävissä. Samoin vanhemmat ovat uskollisesti osallistuneet kerran viikossa raamattutunteille ja tuoneet niille myös naapureitaan kuulemaan Jumalan Sanan opetusta! Ulkopuolisetkin siis vapaaehtoisesti haluavat tulla raamattutunneille, upeaa! Eipä ihme, että Rizalin Hosea-seurakunta on kasvanut vauhdilla, sillä uskoon tulleet tarvitsevat tietysti hengellisen kodin. Rizalin koulussamme on myös vammainen oppilas, 7-vuotias tyttö. Hänen äitinsä halusi tytön kouluumme. Koska tyttö ei pysty kävelemään, kantaa äiti hänet kouluun päivittäin. He tulevat pitkän matkan takaa, eikä äiti ehdi välillä mennä kotiin, joten hän on oppitunneilla tyttärensä kanssa. Tyttö rakastaa koulunkäyntiä ja on aktiivinen koulutöissä, jopa niin aktiivinen, että haluaa aina vastata kysymyksiin ja tulla taululle kirjoittamaan vastaukset. Ja koska hän ei pysty kävelemään, hänen äitinsä kantaa hänet luokan eteen ja sitten jälleen takaisin pulpettiin. Äitiä siis tarvitaan tässäkin puuhassa. Tyttö oli aloittanut koulunkäynnin valtion koulussa, mutta joutui koulukiusatuksi ja on siitä lähtien ollut kotona. Hänen äitinsä oli kuullut, että Hosea-kouluissa kohdellaan oppilaita hyvin ja että kouluissamme on aikaisemminkin ollut erityistä tukea tarvitsevia lapsia, kiusattuja, yliaktiivisia jne. ja että heissä on tapahtunut merkittävä muutos parempaan. Toki tästä kiitän opettajiamme, mutta suurin kiitos kuuluu Herralle ja Hänen antamalleen siunaukselle sekä niiden monien, monien esi- rukoilijoiden rukouksille, jotka ovat vuosia kantaneet näitä pieniä kaikkien köyhimpiä. Manilan Ritzal koulumme Hosea tarjosi aterian lapsille Alun perin Rizalin koulumme sijaitsi samassa rakennuksessa kuin Hosea-seurakunta, ison rakennuksen yläkerrassa, ja tilojen käyttö oli meille ilmaista. Opetusministeriö kuitenkin kielsi tilojen käytön kouluna, koska rakennuksen alakerrassa sijaitsi liikeyrityksiä. He myös pitivät rappusia lapsille "vaarallisina". Tätä emme ymmärtäneet, sillä rakennus oli melko uusi ja rappukäytävä turvallinen. Filippiinien viranomaisten kanssa on kuitenkin turha riidellä, sillä byrokratia on mitä on, ja koko toimilupamme riippui juuri tästä yhdestä kouluvirkailijasta. Oli vain kiireesti löydettävä uudet tilat. Ne ovat kyllä ihan kivat, mutta asian negatiivinen puoli on, että joudumme maksamaan niistä vuokraa. Tämä lisää kustannuksia, joihin olin alun perin laskenut vain opettajan palkan. Kaikesta huolimatta emme aio luovuttaa. Nämä ovat vain pikku nikotuksia lähetystyössä. Olemme myös yrittäneet tarjota Rizalin koulussa lapsille kouluaterian sen mukaan kuin meillä on varoja. Pyrimme tähän niissä köyhimmissä kouluissamme, joissa lapsilla ei aina ole mahdollisuutta saada kotona ruokaa. Mindoron koulun kuulumiset Pääkoulumme Mindoron saarella Mamburaon kaupungissa on saanut pihalle opetusviranomaisten vaatimat leikkivälineet. Ne ovat vaatimattomia, vain liukumäki ja keinut, mutta lapsille tämä on ollut pieni pala taivasta, sillä sellaisia he eivät ennen olleet nähneet. Nyt he haluavat tulla joka aamu kouluun jo aikaisemmin, että varmasti saavat aikaa leikkimiseen ennen tuntien alkua. Olemme joutuneet perustamaan pääkoulullemme erityisluokan heikompia oppilaita varten, ja koska ylimääräisiä luokkahuoneita tähän tarkoitukseen ei ollut, käytämme nyt koulun pihalla olevaa lisärakennusta. Aikaisemmin siinä sijaitsi kouluisännän huone, pieni kioski ja puoti. Nyt tämä kauppahuone on muunnettu uudeksi luokkahuoneeksi ja ruokatarvikkeet on siirretty kioskiin. (Pastori Sonion sisarella on ollut tapana valmistaa kioskiimme pieniä ruoka-annoksia, joita lasten äidit voivat edullisesti ostaa, ja kaikkea muuta pientä purtavaa koulupäivälle, jos siihen on tarvetta.) Miesopettajamme Danillo pitää omien oppituntiensa lisäksi erityisluokan tunnit, koska hän on pätevin tähän tehtävään ja on jo aikaisemminkin vapaaehtoisesti opettanut niitä, joiden on ollut vaikeampi pysytellä muiden mukana. Danillolla on valtava rakkaus näihin pikkuisiin ja merkillinen taito saada heidät myös oppimaan. Ehkä yksi syy on, että hänellä on ollut vastaavanlainen vaikea lapsuus kuin monilla meidän koulukkaillamme. Tongan koulumme ruokailu Ruoka maistuu lapsille Tongan uutisia Edellisssä kirjeessäni mainitsin Dorothyn 9-vuotiaasta pojasta, jolla todettiin sydänvika. Tongan saarella ei ole mahdollista hoitaa tällaista vaivaa, mutta ei ole sattumaa, että australialainen sydänspesialisti vieraili juuri samaan aikaan pääsaarella Tongatapussa ja poika pääsi hänen potilaakseen. Sydänleikkaus on nyt ohi. Ikävä uutinen on se, ettei sydäntä voitu täysin korjata, sillä se oli niin huonossa kunnossa. Valitettavasti myös pojan toinen keuhko oli vahingoittunut, mutta leikkaava ryhmä teki joka tapauksessa voitavansa. Leikkauksen jälkeen poika oli vielä viikon tarkkailtavana. Lääkäri totesi, että ainoa asia, joka enää voidaan tehdä, on sydämensiirto, mutta niin kuin me kaikki tiedämme, uusia sydämiä ei noin vain voi ostella niin kuin kaupan hyllyltä. Kaikki muu leikkauksen osalta on mennyt hyvin. Kiitos jälleen niille monille esirukoilijoille, jotka ovat jaksaneet poikaa muistaa! Tonga Hosea koulu Tongan Hosea koulun oma keinu Dorothyn perhe asuu Vava'un saarella, joten perhe ei voinut olla poikansa tukena sairaalassa, se oli kustannuskysymyskin. Pieni poika joutui siis olemaan sairaalassa yksinään, ilman perhettään. Leikkausta odotellessaan hän kuitenkin pääsi pääsaarella ihan omalle extra laivamatkalle eräällä jahdilla, ja hän sai tarttua myös ruoriin. Pojan mieli parantui heti! Pojan isovanhemmat pystyivät myös onneksi olemaan muutaman päivän hänen seuranaan. Pieni mies on on selvinnyt kaikesta urhoollisesti ja on kohta matkalla kotisaarelle Vava'ulle, jolla sijaitsee myös Hosea-koulumme. Australian lääkäriryhmä tulee ensi vuonna jälleen vierailemaan Tongalla. Samalla he tarkastavat Dorothyn pojan ja sen, miten sydän on alkanut leikkauksen jälkeen toimia ja tarvitaanko sydämensiirtoa. Jumala on ihmeitä tekevä Jumala, joten rukoillaan tämänkin asian puolesta, sillä ihmeitä tapahtuu vielä tänäkin päivänä. Dorothy tekee saarella pioneerityötä ja on urhoollisesti seissyt kasvot tuulta päin. Monet äidit varmasti ymmärtävät hänen sydämensä tuskan oman poikansa tähden. Niin monta ihmeellistä käännettä on kuitenkin jo tapahtunut tämän pojan kohdalla, että uskon Jumalan siunaavan häntä ja koko perhettä vastakin. He tekevät arvokasta evankeliumin työtä Tongan saarilla. KOHTEENA ATOLLIT Lähetysmatkoja Tyynenmeren saarilla Rakkain siunauksin, Anne Lääkintämissiossa hoideltiin 450 potilasta. Vuokrasimme paikallisen linja-auton kuljettamaan Gamotin mangya-heimolaisia Bulalacaon heimokirkkoomme, jossa missio pidettiin, sillä monet lapset ja vanhukset olivat liian heikossa kunnossa tehdäkseen matkaa jalan. Juuri nyt on flunssa-aika, ja monilla heimolaisilla on myös vikaa keuhkoissa. He asuvat vuorilla risumajoissaan, joissa on kylmää tällä hetkellä. Lisäksi heikko ravinto alentaa immuniteettia, joten kokonainen sairauksien kirjo oli meitä vastassa. Olen todella kiitollinen lääkärille ja hammaslääkärille. He raivasivat kiireiseen aikatauluunsa tilaa varta vasten Hosean lääkintämission tähden.

Etusivulle