| UUTISKIRJE SYYSKUU 2022
Aasia-terveisiä teille, rakkaat ystävät!
Filippiini-missio on edennyt sellaisiin mittasuhteisiin, ettei työn alussa osannut tällaista kuvitellakaan!
Malpalon terroristialueen uusi Hosea-seurakunta kasvaa. Alussa ihmiset olivat peloissaan ja epäilivät, etteivät nuo jää alueelle, kun eivät muutkaan ole heistä huolehtineet. Lapset olivat jälleen kerran avainasemassa seurakuntaa perustettaessa. Heitä veti uteliaisuus: "Mitä tämä on?" Lasten myötä myös aikuiset tulivat kokouksiin, ja löysimme urhoollisen pastoriparin tekemään työtä paikan päällä pelotta. Huolehdimme myös lasten perustarpeista, ettei kukaan jäänyt nälkäiseksi.
Malpalao uusi srk.
Olen iloinnut yhteistyöstä sekä armeijan että poliisivoimien kanssa, sillä siten pääsimme evankelioimaan ennen tavoittamattomille alueille. Samoin kertaviikkoiset Raamattu-tunnit poliisivoimille jatkuvat edelleen. Poliisiosasto myös valitsi pääkoulumme tilat poliisien koulutusseminaareihin, ja armeijan kanssa yhteistyö jatkuu eri osa-alueilla. Pastori Billy aloittaa Raamattu-tunnit Sablayanin kaupungin vankilassa; näin tämäkin ovi on avautunut.
Kaikki Hosean tähänastiset rakennusprojektit on saatu tehtyä. Toki Jumalan kentällä projektit eivät koskaan lopu, vaan kun työ laajenee, uusia haasteita on aina edessä.
UUSI KOULU AVATTU
Koulurakennus on avattu Cabacungassa vuoriheimolle ja köyhille ihmisille.
Heimolapset ovat työllistäneet opettajia monin tavoin, kuten esimerkiksi näin:
1. Saada lapset ymmärtämään, että koulua on käytävä joka päivä.
2. Aika: kouluun tullaan lukujärjestyksen mukaiseen aikaan, eikä miten sattuu…
Heimolapsilla ei ole ajantajua, sillä sitä ei ole koko heimolla.
3. Syntymätodistukset on hankittava lapsille, koska heillä ei ole sellaisia.
Ne oli järjestettävä PSA:n toimistosta ( Philippine Statistic Office), sillä koululaiset pitää kirjata viralliseen koulujärjestelmään, mikä takaa lapsille kansakouluopetuksen ja myös opetuksen Hosea-koulussamme.
Helppoako? Ei suinkaan, sillä heimo ei tiedä, milloin lapsi syntyi. Aikamääreenä saattaa olla:
"Silloin satoi" tai "banaaneissa oli sato" tai "oli taifuuni". Yritä siinä sitten arvella
lapsen ikää, kun eri ikäisiä tulee opetukseen, ja pitäisi vielä keksiä kuukausi ja päivä! Luovalle mielikuvitukselle todella on kysyntää.
Entä lasten nimet: nimi, mikä se on? Nekin on kehitettävä lonkalta. Monesti on tullut mieleen Aatamin tehtävä paratiisissa. Hänen tehtävänsä olikin paljon isompi: nimetä eläimet, puut ja kasvit! Hope-vuoren heimoille oli opetettava värien nimet ja sen kaltaisia asioita, mutta urakka sentään oli huomattavasti pienempi.
Koulut ovat virallisesti alkaneet lähiopetuksena, ja karanteenien jälkeen lapset rakastavat koulua, kun kouluun pääseminen ei ole ollut itsestään selvyys. Opettajilta loppui myös kodista toiseen tai majasta majaan juokseminen. Tietotekniikka ei slummeissa toimi, koska sähköä tai laitteita ei ole saatavilla, mikä ei ole kirkastunut Manilan päättäjille.
Jos koronasta voi jotain hyvää löytyä, niin ihmisten kiinnostus evankeliumiin on kasvanut. Koululaisten vanhemmat ovat joukolla pakkautuneet kertaviikkoiseen Sanan opetukseen, enempää ei tiloihin mahdu. Kaikissa Hosea-kouluissamme on sama ilmiö. Samoin Hosea-seurakunnat ovat täyttyneet uusista uskoon tulleista.
Uusi Hosea koulu
Hosea on tullut tunnetuksi saarella, koska pidimme huolta heistä, joista valtio ei voinut huolehtia, kun ruokimme lapset ja köyhät. Selviydyimme mahdottomasta tehtävästä, ja nyt tulee satoa: ihmiset näkivät, että uskomme on todellista myös käytännön tasolla, eikä se rajoitu vain sanoihin.
Nyt katsoessani covid-vuosia ihmettelen, kuinka saari on säilynyt vähin tartunnoin. Saarella ei ole tarjolla apua, koska sairaaloissa ei ole välineitä, eikä pahemmin lääkitystä tautiin. Koulukkaat eivät sairastuneet viruksiin, eivätkä opettajat tai seurakuntalaiset, vaan kokoukset jatkuivat normaalisti. Olimme ainoa kirkko, joka oli auki ilman rajoituksia ja turvavälejä, ja saimme liikkua paikasta toiseen avustustehtävissä ja evankelioimassa.
Koronan lisäksi olemme säilyneet tulvissa, taifuuneissa ja maanjäristyksissä, koimme myös termiittien hyökkäyksen, eikä muista pienistä harmeista jaksa edes mainita.
Työ ei ainakaan ole tappavan tasaista!
Muistakaa rukouksin meitä, ja myös Tongan saaren kouluja. Tonga on kokenut inhimillisesti katsoen mahdottomia asioita! Tulivuoren purkaus, tuhkat, tsunami, koronavirukset, sikainfluenssa, tuhkarokko, ja nyt mystinen uusi epidemia, joka iskee lapsiin. Ruuan ja perustarvikkeiden puute.
Sairaalassa ei saa hoitoa, sillä niissä ei ole lääkkeitä tai laitteita avuksi, vain Panadolia. Siitä huolimatta koulut ovat auki niille, jotka kykenevät koulua käymään. Yhdellä opettajalla on syöpä, jonka hoitona on vain yrteistä tehty seos ja rukous.
Siunaamme esirukoilijoita ja kaikkia, jotka ovat eri tavoin muistaneet meitä.
Hosea-seurakunnat ja koulukkaat rukoilevat myös teidän puolestanne, että olisitte
kaikessa runsaasti siunattuja Jumalan hyvyydellä.
Siunauksin, Anne
Lääkintämissiossa hoideltiin 450 potilasta. Vuokrasimme paikallisen linja-auton
kuljettamaan Gamotin mangya-heimolaisia Bulalacaon heimokirkkoomme, jossa
missio pidettiin, sillä monet lapset ja vanhukset olivat liian heikossa kunnossa
tehdäkseen matkaa jalan. Juuri nyt on flunssa-aika, ja monilla heimolaisilla on myös vikaa keuhkoissa. He asuvat vuorilla risumajoissaan, joissa on kylmää tällä hetkellä. Lisäksi heikko ravinto alentaa immuniteettia, joten kokonainen sairauksien kirjo oli meitä vastassa. Olen todella kiitollinen lääkärille ja hammaslääkärille. He raivasivat kiireiseen aikatauluunsa tilaa varta vasten Hosean lääkintämission tähden.
|
